08.02.2020

Kierrätys merkittävässä roolissa tulevaisuuden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa

Kuljetusringin kierrätyspäällikkönä työskentelevä Jouni Lilja on Hyötyrinki-lajittelukeskuksen pioneeri ja toiminnan jalostaja. Ympäristöhuollon parissa Lilja aloitti työtehtävät jo vuonna 1979. Noin 40 vuoden aikana kierrätys on mullistunut ja mullistuu edelleen säännösten ja lakien myötä. Vielä 80-luvun alussa toiminta oli täysin erilaista kuin nykypäivänä.

”Silloin ei juuri mitään hyödynnetty, vaan kaikki lyötiin samaan kuormaan ja ne ajettiin kaatopaikalle. Vastaanottomaksuja ei ollut, vaan yhteiskunta vastasi jätteiden käsittelystä. Silloin jätteenkuljettaja oli kirjaimellisesti jätteen kuljettaja. Hän keräsi jätteet, vei ne kaatopaikalle ja häipyi. Kirjauksia esimerkiksi jätemääristä ei ollut vasta kuin 80-luvun lopulla, kun eri toimijat alkoivat kiinnostua toiminnasta”, Lilja muistelee.

Iso yksittäinen muutos tapahtui, kun kaatopaikoille vietävän jätteen määrää rajoitettiin radikaalisti. Suomessa herättiin siihen, että käsittelyyn tulevaa jätettä onkin enemmän kuin laitokset voivat ottaa vastaan. Lilja on ehtinyt nähdä ja kokea monta erilaista työtehtävää ympäristöhuollossa. Vuonna 2013 Kuljetusringin perustaja ja nykyinen hallituksen jäsen Veikko Aro pyysi Liljan uusiin haasteisiin. Tehtävänä oli käynnistää samana vuonna jätteen vastaanottamisen aloittaneen Hyötyringin toimintaa. Kaikki lähti nollasta, mutta nyt laitoksen toimintaa ollaan jo laajentamassa.

”Ihan aluksi melkeinpä juhlittiin, kun auto tuli portista pihaan. Siinä alussa oli taitoa, suhteita, tekemistä ja sopivasti onneakin. Saatiin suhteellisen nopeasti toiminta edes vähän kannattavan puolelle. Sen jälkeen oli helpompi rakentaa ja kehittää”, Lilja valotti.

Nuoreksi mieheksi Lilja on ehtinyt tehdä paljon ympäristöhuollon parissa. Työtehtäviä ja -vastuita on ollut useita ja alalla työskentelevät ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Pitkästä kokemuksesta oli hyötyä Hyötyringin avattua ovensa asiakkaille.

”Ura on ollut pitkä ja verkosto on kasvanut melko isoksi. Täällä Kuljetusringillä se on kenties auttanut siinä, että olemme onnistuneet saamaan merkittäviä kumppaneita jo siinä vaiheessa, kun yritys on ollut pieni”, Lilja kertasi.

Eri jätelajit synnyttävät keräys- ja käsittelyvaiheissa erilaisia määriä päästöjä, ja niiden vähentäminen on avainasemassa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Parempi ja pidemmälle viety jätteiden hyödyntäminen on tavoitteiden kannalta tärkeää, sillä siten uutta jätettä syntyy vähemmän. Ympäristöhuoltoon liittyvää keskustelua ja päivittyviä lakeja parhaansa mukaan seuraava Lilja ennustaa ympäristöasioiden huomioimisen vain korostuvan.

”Vauhti vain kiihtyy tästä eteenpäin. Jätteitä pyritään hyödyntämään entistä enemmän ja nimenomaan materiaaleina. Suomi on lyönyt tavoitteet tosi korkealle, sillä ympäristöministeriön linjauksella Suomi haluaa olla hiilineutraali maa vuonna 2035. Siinä tavoitteessa jätteillä on iso painoarvo”.

Kyse ei ole Liljan mukaan vain siitä, kuinka paljon jätettä tuotetaan, vaan myös sen hyödyntämisasteesta. “Päästöistä halutaan päästä eroon. Jätteiden keräämisessä ja käsittelyssä mitataan hiilijalanjälkeä ja eri jätelajit synnyttävät eri määriä päästöjä. Tärkeä asia on se, että saamme materiaalin hyödynnettyä entistä paremmin”.